Uhka ja mahdollisuus

Aamulla herätessä nurmikko oli taas valkoinen. Kevääntulo oli pysähtynyt hetkeksi. Onneksi jo kertaalleen talvivarastoon laitetut pulkat ja kolat sai nopeasti aamusta otettua takaisin esiin. Aamu-ulkoilun aikana ehdimme tyttöjen kanssa touhuta perinteisiä talven juttuja. Ketään meistä ei harmittanut, ettei trampoliinille tänään päässyt.

Korona virus on viime viikkoina haastanut meitä kuten lähes koko maailmaan. Kun terveyshuolet tai isot taloudelliset ongelmat tulevat lähellä on silloin vaikea olla kovin positiivinen. Vapaa-aika on saanut uutta, suppeampaa, ulottuvuutta. Nyt stressiä ja kuormitusta ei pääse purkamaan töihin, pubiin, salille tai ystävien luokse. On pärjättävä itsekseen ja oman perheen kanssa. Mediaotsikoissakin on jo arvailtu sitä, tuoko kotikaranteeni piikkiä erotilastoihin vaiko syntyvyyteen. Uutisia on ollut myös siitä, että perheväkivallan on havaittu jo nyt lisääntyneen joissain maissa. Elämme jonkinlaista elämänpeli reality-ohjelmaa.

Vanha viisaus kannustaa meitä keskittymään niihin asioihin, joihin voimme vaikuttaa ja jättämään vähemmälle huomiolle ne, joihin emme pysty vaikuttamaan. Emme voi vaikuttaa muiden ihmisten motiiveihin, tai siihen kuinka joku toinen asioihin reagoi, emme myöskään tiedä, emmekä voi vaikuttaa siihen kauanko tämä poikkeustila kestää. Sen sijaan pystymme vaikuttamaan esimerkiksi siihen, katsonko negatiivisia uutisia, miten pidän ja pidänkö yhteyttä ystäviini tai miten ylipäätään suhtaudun koko tähän poikkeukselliseen tilanteeseen. Ilta-Sanomissa oli tänään juttu lapsuudenystävästäni, joka oli Tanskassa lamaantuneen parturiliiketoiminnan keskellä ruvennut valmistamaan käsidesiä ja oli näin pelastamassa yrityksensä ja henkilökuntansa työpaikat. Mitä mahdollisuuksia tämä poikkeustilanne antaa? Näetkö ankan vai jäniksen?

Miten sinulla siellä kotona menee? Joko kumppanin naama ärsyttää eikä lapsia jaksa enää kuunnella. Se miten suhtaudut meille jokaiselle tuttuihin kielteisiin tunteisiin, vaikuttaa siihen, miten menet asiassa eteenpäin. Mielestäni tämä nykyinen tilanne on meille jokaiselle loistava mahdollisuus tutustua paremmin itseemme ja läheisiimme. Emme tarvitse siihen mitään tosi-tv formaattia kaukaisista sademetsistä, jonne meidän pitäisi lähteä selvittämään elämäämme. Tämä Koronan aiheuttama elämän pysähtyminen auttaa meitä selvittämään, miten meillä oikeasti menee itsemme kanssa.

Koronan vuoksi merkityksettömät asiat rupeavat menettämään ehkä voimaansa. Toisaalta ehkä ne sinulle tärkeät asiat, jotka ei nyt suju, aiheuttavat ennen näkemätöntä kipuilua. Toivottavasti meissä tapahtuu arvojen kirkastumista. Huomaamme asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Nyt jos koskaan arvoristiriidat tulevat esille. Voimme ajatella, että onneksi kaikki tapahtuu nyt. Voimme ehkä tämän kokemuksen jälkeen todeta, että olemme vahvempia omia itseämme. Toivottavasti tämä antaa meille loppuelämään lisämerkityksen.

Osa meistä pystyy positiivisuuteen helpommin kuin toiset. Toki myös se, kuinka paljon poikkeustila kurittaa meitä muun muassa taloudellisesti tai läheisten sairastumisilla, vaikuttaa asiaan. Jos itsensä tutkiskelu tuntuu nyt vaikealta, keskitä energiaa johonkin muuhun. Luonnollinen liikkuminen, uusien asioiden opettelu, varastojen siivous tai vaikkapa univelkojen poistaminen nukkumalla, antavat tärkeää rytmiä arjessa selviytymiseen. On nimittäin huomattavasti helpompaa jaksaa tätä karanteenia, kun löytää itselleen keinoja juhlia arjen keskellä. Myös apua kannattaa hakea, jos tilanne kuormittaa liikaa.

Minulle tämä kevät piti olla laatuaikaa kuopuksen kanssa. Suunnitelma muuttui sen verran, että saankin viettää laatuaikaa molempien tyttärien kanssa arkena. Työtkin muuttuivat etätöiksi. Voitte kuvitella, että muuttujia on välillä ihan riittävästi, eikä huumori tai positiivinen suhtautuminen joka hetkessä riitä. Tämän keskellä oma hyvinvointini on säilynyt kuitenkin mielestäni oikein hyvin. Päätimme vaimoni kanssa toissa päivänä aloittaa jopa yläkerran remontin. Tänään onnistuin esikoisen kanssa pysähtymään hetkeen värittämällä tusseilla kuvan. Vajaan kahden viikon aikana olen onnistunut vähentämään somettamista noin 95%. Katsotaan, mitä huominen tuo tullessaan.