Ratkaisukeskeinen lyhytterapia

Asiantuntijat ovat löytäneet monenlaisia selityksiä ihmisten vaikeuksille ja ongelmille. Samalla on hukattu taito luonnollisille ratkaisuille. Viime aikoina arkipsykologia, nokkeluus, kokeilevuus, huumori, maalaisjärki ja ihmistuntemus ovat alkaneet tehdä paluuta auttamisen maailmaan. Ongelmakeskeinen ajattelutapa on menettänyt valta-asemaansa psykoterapian alalla ja uudenlaiset suuntaukset kuten lyhytterapia on nostanut asemaansa psykoterapian yhteisössä.

Psykiatri Milton H. Erickson (1901-1980) oli monella tapaa poikkeava psykiatri ja hän jätti jälkeensä loputtomasti kiehtovia tarinoita siitä, miten hän hoiti luokseen saapuneita mitä erilaisimmista ongelmista kärsiviä ihmisiä. Eriksonille jokainen asiakas oli ainutlaatuinen ja siksi hoidotkin olivat aina ainutkertaisia. Hän kertoi asiakkaille vertauskuvallisia “parantavia” tarinoita ja juttuja; määräsi mitä erilaisimpia tehtäviä; teki asiakkaiden kanssa erikoisia sopimuksia; antoi toimintaohjeita perheenjäsenille; kirjoitti terapeuttisia kirjeitä, jne. Ericksonilaisesta terapiasta on syntynyt ns. lyhytterapia tai joissakin yhteyksissä käytetty ratkaisukeskeinen ajattelutapa. Lyhytterapian pituutta oleellisempaa on kysymys sen tehokkuudesta ja kustannustehokkuudesta.

Lyhytterapiassa on kyse käytännön viisaudesta. Sen mukaan ihmisellä on itsellään muutostoive kaikkiin ongelmiin. Tärkeintä on asiakkaan muutostoiveiden mukainen työskentely. Toiveikkuuden vahvistaminen lisää asiakkaan kykyä löytää uusia keinoja ja toimintatapoja ongelmiensa ratkaisemiseksi. Oleellista on työskentelyllä saavutetut myönteiset muutokset asiakkaan ongelmaan.

Perinteisesti ongelmia ratkaistaessa analyyttisesti ongelmana on selitysten paikkaansa pitävyys. Koskaan ei voi tietää, mikä ongelmassa on syy ja mikä seuraus. Usein selitykset vastaavat paremmin siihen, miksi ongelmaa ei ole kyetty ratkaisemaan, kuin siihen mitä ongelmalle voitaisiin tehdä. Ongelmakeskeiset selitykset sisältävät käsityksen, että ongelmasta kärsivä ihminen on jollain tapaa viallinen, puutteellinen tai sairas. Ne ovat lannistavia ja sisältävät ajatuksen, että ihminen ei pysty itse ratkaisemaan ongelmaansa.

Paul Watzlawick, tunnettu yhdysvaltalainen lyhytterapeuttisen ajattelutavan uranuurtaja on sanonut, että inhimillisiin ongelmiin tulisi suhtautua kuin shakkipeliin. Syy siihen, miten johonkin pelin tilanteeseen on jouduttu, voi olla akateemisesti mielenkiintoinen, mutta huomion kiinnittämisessä siihen, ei ole pelissä mitään hyötyä -pikemminkin haittaa. Lyhytterapian kannalta hyvä käytännön esimerkki on hikka, jonka iskiessä emme tuhlaa energiaa pohtiessa mistä se johtuu, vaan ryhdymme kokeilemaan erilaisia keinoja sen lopettamiseksi. Hikka pyritään lopettamaan käytännönläheisesti, eikä sitä selitetä jollain muulla ongelmalla. Lyhytterapiassa pyritään saamaan selville, miten asiakas mieltää itse ongelmansa tai mitä keinoja hän uskoo ratkaisemiseksi tarvittavan. Terapia rakennetaan asiakkaan omien olettamusten varaan.

Teksti kirjoitettu Juonia juopoille kirjan pohjalta, jonka kirjoittajina ovat Ben Furman ja Tapani Ahola.